Toukokuun postalli


Ah, kevään kisarupeaman viimeinen etappi: postallit Seinäjoella! Unkarin kisoista oli vasta viikko, ja vaikka teki mieli lähteä heti opiskelemaan kaikkea siellä oppimaani, niin viikossa ei juuri ihmeitä tehdä. Niinpä pikemminkin annoin itseni palautua edellisistä kisoista ja jätin näihin karkeloihin valmistautumisen pariin päivään. Se mihin lähdin keskittymään olikin nyt mentaalipuoli, jonka työstäminen kisatilanteissa on varsin ajankohtaista.

Reissuun lähdettiin perjantain iltana ja seuraavana aamuna oli kisat. Saimme vuokrata läheiseltä tallilta hevosia ja tällä kerta tarjolla oli ihana Crespo-ruuna. Illalla ja aamulla ammuimme maneesissa maasta ja sen jälkeen laitoimme hevoset kuntoon, koppiin ja reissattiin läheisellä kisapaikalle. Jaoimme Bean kanssa hevosen, kun taas Mira meni Reino-nimisellä ruunalla. Olin ensimmäisessä ryhmässä ja kävelimme ja ravailimme hevosten kanssa hyvän tovin ennen kisojen aloittamista. Crespo rentoutui ihan silmissä ja käyttäytyi todella hyvin. Melkein kaikki hevoset yllättivätkin ratsastajansa tavalla tai toisella. Viimeksi näkemäni Crespo oli varsin villi loikkija, kun nyt se oli todella rauhallinen ja fiksu kisakaveri. Sitten taas muutama yleensä hyvin rauhallinen hevonen olikin todella vauhdikas, eivätkä rauhallista hevosta toivoneet kisaajat saaneet ihan sitä mitä halusivat. Heh. Se lieneekin yksi tämän lajin viehätyksistä. Ikinä ei voi ihan tietää millainen kisakaveri on sinä päivänä tarjolla. 


Unkarissa oli jo käynyt selväksi, että osa vanhoista virheistäni puskee kovasti läpi kisatilanteissa. Niitä olen tässä puolisen vuotta aktiivisesti korjaillut, mutta jännitys tekee silti tehtävänsä. Niinpä halusin nyt jättää paineita pois ja todella pitää nämä karkelot mukavina, ja hakea joitain onnistumisia pienistä asioista. Usein kun odottaa kuuta taivaalta, niin kaikki sitä pienempi tuntuu hiukan pettymykseltä. Nyt päätin vaihtaa ajatukset toisinpäin ja iloita yksittäisistäkin osumista. Muutamaa nollakierrosta lukuunottamatta osumia tuli (ihan hyville pisteille), en ampunut juurikaan liian aikaisin ja jopa yksi todella onnistunut kierros mahtui mukaan, jossa osuin kaikkiin tauluihin. Tekniikan kanssa tuli yksittäisiä onnstumisia, mutta yhä se vasen käsi seikkailee... Onneksi pääsen sitä pian korjaamaan oikein kunnolla! 

Suurin onnistuminen näissä kisoissa lieni kuitenkin se, että en yhtään lannistunut epäonnistumisista vaan tsemppasin itseni aina seuraavaan kierrokseen hyvässä mielentilassa ja jäämättä kiinni vanhoihin. Pieni juttu muille, mutta valtava harppaus minulle! Hymyssä suin sai kyllä lopettaa. Ilokseni pisteeni olivatkin sitten näiden meidän pienten karkeloiden korkeimmat ja tämän osallistumaan päässeen joukon kesken voitin sitten pullon kuoharia ja hyvän mielen :) Kansainväliset tulokset ovat toki sitten toinen juttu! Ne julkaistaan muistaakseni kesäkuun lopulla.

Alla video, jossa on kustakin ratatyypistä yksi pätkä. Tämän postallin sääntöihin ja ratoihin voi itse käydä tutustumassa tästä linkistä


Kuvat: Tero Ulvinen
Videot: Bea Wilén

Kommentit

  1. Näin lajia harrastamattoman ehkä vähän tyhmäkin kysymys: jos joku haluaisi oman hevosensa kisoihin roudata, onko mahdollista osallistua omalla hevosella, vai tuleeko ratsastusjousiammuntakisoissa aina ratsastaa kisäjärjestäjien hevosilla? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lainkaan tyhmä kysymys! Kyllä saa omalla hevosella kisata ja esimerkiksi täällä Suomessa sitä monesti myös toivotaan, kun suuria rastsastusjousiammuntakeskuksia hevosineen ei juuri ole. Vuokrahevosen saaminen on joissain kisoissa helpompaa ja joissain vaikeampaa, sekä se toki maksaa erikseen.

      Tässä tapauksessa oman hevoseni koulutus on niin pahasti kesken, etten sitä kisoihin voi ottaa. Myös matkaa Turusta Seinäjoelle on aika paljon, jolloin hevosen vuokraaminen oli kovasti helpompaa :)

      Poista
    2. Hei! Päädyin tänne ja selailin jonkun aikaa ja nyt tässä sulle paljon kysymyksiä! ��
      Mitkä ovat sun tavoitteet hevosihmisenä/ratsastajana lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä?
      Haaveiletko esim. hevosalan opinnoista, muuten hevosiin liittyvistä koulutuksista/kursseista tms, ammatista hevosten parissa tai omasta paikasta pitää hevosia?
      Miksi haluat kilpailla ja missä lajeissa kilpailet?
      Aiotko tulevaisuudessa kilpailla (myös?) Pinkin kanssa, jos niin missä lajeissa?
      Mitkä ovat sun ja Pinkin tavoitteet lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä?
      Millainen on sun ja Pinkin sellainen tavanomainen viikko, eli mitä puuhailette yhdessä/miten liikutat ja treenaat Pinkkiä?
      Mitä Pinkki syö?

      Hyvännäköinen pony! Ja sinä kans! �� Vaikutatte jotenkin todella tasapainoiselta ja yhteensopivalta parilta. ��

      Poista
    3. Tavoitteeni ratsastajana on yksinkertaisesti kehittyä mahdollisimman taitavaksi. Haluan pystyä ratsastamaan mahdollisimman monenlaisia hevosia kaikenlaisissa tilanteissa ja pystyä harrastaa monipuolisesti hevosten kanssa sen mukaan, mitä mahdollisuuksia ikinä eteen tuleekaan.

      Haaveilen muutamistakin ammateista, joissa pystyisi myöhemmässä vaiheessa erikoistumaan eläimiin ja nimenomaan hevosiin. Omasta pienestä tallistakin sitä aina joskus unelmoi.

      Haluan kilpailla, koska pidän haasteista ja olen melko kilpailuhenkinen. Kilpailen ratsastusjousiammunnassa kansainvälisellä tasolla. Toistaiseksi Pinkki ei ole vielä kilpaillun kanssani lajin parissa, mutta se on tavoitteena.

      Pinkin kanssa tavoitteet ovat pitkälti monipuolinen harrastaminen ja erityisenä tavoitteena ratsastusjousiammunta. Tavanomaista viikkoa meillä ei oikein ole, kun kaikkea tehdään maan ja taivaan välillä aina fiilisten ja tilanteiden mukaan. Poni syö tavallisesti mysliä ja munkinpippuria.

      Poista

Lähetä kommentti