SM2017


Suomenmestaruuskilpailut Orimattilassa elokuussa 2017

Kotimaan kisoista merkittävin ja odotetuin eli suomenmestaruudet! Tämä vuosi oli jo toinen kerta, kun osallistuin näihin karkeloihin. Viime vuodesta poiketen oman hevosen tuominen oli vaapaaehtoisuuden sijaan vaatimus, joten ensimmäinen projekti oli kaivaa jostain kisaratsu. Pinkki vietteli sairaslomaa rikkinäisellä jalalla, joten siitä ei kisahevoseksi ollut. Niinpä löysin aivan toisenlaisen ratsun, nimittäin oman tallimme pienen Netta-ponin! Ponin esittelinkin jo aiemmassa postauksessa ennen kisoja, joten siitä voi käydä lukemassa täältä.

Saimme mukavasti järjestettyä hyvän porukan Turusta, jonka voimin matkaan lähdimme. Mukana oli peräti kolme hevosta ja neljä kisaajaa Turusta, joiden lisäksi muutamat apukädet lisänä tiimiimme. Oikein loistava porukka siis! Perjantaina saavuttiin Orimattilan raviradalle tutustuttamaan hevosia paikkaan ja rataan. Hevoset vaikuttivat tyytyväisiltä, mitä nyt Netta hieman kummasteli valtavaa ravurimaalausta tallin seinässä. Pienen tauon jälkeen lähdimme radalle treenaamaan, jossa kaikki sujui paremmin kuin hyvin. Minulla oli suunnitelmana kisata Netalla ilman suitsia, koska poni toimi näin myös moitteetta. Lisäksi pelkällä kaulanarulla kisaaminen toisi hyvää mainetta lajille korostaen sen vapautta ja monipuolisuutta harrastajilleen. Muutaman kierroksen jälkeen heitinkin naruriimun pois ja ratsastelin pelkällä kaulanarulla. Ja poni toimi! Lisäksi oma ampumiseni sujui mukavasti, ja pääsin lopettamaan treenit oikein hyvissä mielin.

Kaksipäiväisistä kisoista ensimmäisenä oli unkarilainen rata. Kesän treenistä huolimatta Netta oli yhä melko hidas, joten halutut pisteet oli pakko repiä vauhdin sijaan maaleista. Niinpä siis keskittyminen oli suunnattava erityisesti tekniikkaan, jonka myötä voisi hyviä osumiakin toivoa. Jostain syystä jännitin kuitenkin melko paljon, mikä tottakai vaikutti suorittamiseen hirveästi. Sähläsin nokitusta, hutiloin ampumisessa... osumia tuli, mutta vähemmän kuin toivoin. Lopullisesti pisteitä kertyi 40,8, mitkä riittivät sijalle 11./26. Netta toimi kuitenkin hienosti saaden osakseen paljon ihastelua. Niinpä en minäkään antanut itseni lannistua, vaan tsemppasin oman pääni kanssa. Pienenä vertailuna tason kasvusta Suomessa muuten mainittakoon se, että viime vuonna samalla radalla sain 35pistettä (nopealla hevosella) ja sain pronssia. Tänä vuonna kolmen parhaan pisteet huitelivat yli 70:ssä!

Lauantai jatkui ruuan jälkeen suomalaisella radalla. Rata kiertää puolikkaan raviradan, jonka varrella on kahdeksan maalia. Kaksi maaleista on maassa, neljä sideshotteina ja keskeltä rataa löytyvät front- ja backshot-maalit. Lisäksi matkan varrelta voi napata nuolen, jonka ampumisesta saa lisäpisteitä. Rata on kieltämättä hauska, ja tekemistä riittää. Lähdimme Netan kanssa matkaan hyvillä fiiliksin ja nappasin heti alkuun jarmakilla maassa olevan maalin. Seuraavaan maaliin sain muistaakseni myös osuman, jonka jälkeen tajusin alkaa ohjata ponia kohti kujaa, jonka ohitse olimme ajautumassa. Onneksi Netta on oikeasti todella herkkä pelkällä kaulanarullakin, joten sain pelastettua meidät ja osuimme kujaan. Kujassa ammuin kaksi nuolta frontshottiin, joista toinen osui. Backshotin jätin jostain syystä ampumatta, jonka jälkeen keskityin nappaamaan nuolen. Ilokseni sain napattua nuolen, sekä ammuttua sen, jonka jälkeen ammuin vielä yhden nuolen lisää. Viimeisen maalin kohdalla Netta tiputti kuitenkin raville, jolloin ampuminen olisi ollut turhaa. Niinpä jatkoimme vain ripeästi radan loppuun pysyäksemme aikarajoissa. Sain ampumisillani kerättyä meille 19 pistettä, jotka riittivät sijoitukseen 5./26!

Myrskyinen ilta kului hauskaa pitäessä saunoen ja uiden. Sattuipa yhdelle kisaajista pieni haaverikin, jonka myötä päästiin ajelemaan Lahteen päivystykseen. Mutta eipä siinä, hauska reissu se tuokin oli! Yöllä palatessamme päädyin nukkumaan telttamme sijaan ystäväni mökkiin, joka yhä vellovan myrskyn alla oli varsin mukavaa. Seuraavana aamuna sai sitten pirteinä suunnata tallille valmistautumaan uuteen koitokseen.

Viimeisenä vuorossa oli korealainen rata, tuo itselleni kaikista jännittävin koetus! Hyvien tsemppien myötä pysyin kuitenkin hyvässä fiiliksessä, jonka kanssa suorittaminen oli varsin mukavaa. Osumat molempiin single shotteihin, vaikka pisteissä olisi ollut parantamisen varaa. Sen jälkeen toinen kierros double shottia kaksi osumaa, toinen valitettavasti nollakierros. Nopea nollaus ja serialshotteihin. Ensimmäiseltä kierrokselta peräti viisi osumaa ja toiselta neljä! Vaikka tuolla vauhdilla pisteet eivät huimat olleet, niin silti osumat toki aina lämmittävät. Kokonaisuudessaan mukaan 43,2 pistettä ja sija 10./26. 

Lopulta kokonaistuloksissa olimme kuitenkin taistelleet itsemme sijalle 6./26, johon voi olla hyvin tyytyväinen. Hieno kisa, mahtavat ihmiset ja upeat hevoset! Oli myös ihanaa nähdä hyvän ystäväni voittavan koko mestaruus kotiin. Ei tarvitse hetkeäkään epäillä menikö oikeaan osoitteeseen.

Kuvat Fanni Snellman ja Saija Laakso

Kommentit