Seuramestaruudet 2018


Etelä-Suomen Ratsujousiampujat ry:n Seuramestaruuskilpailut 
heinäkuu 2018

Kisakausi jatkui kolme viikkoa Unkarista paluun jälkeen myös täällä Suomessa, kun vuorossa oli mittelöt Etelä-Suomen mestaruudesta. Kilpailu oli ensimmäinen laatuaan ja mahtava lisä kisakauteen täällä Suomessa. Mahdollisimman monen ihmisen osallistumisen mahdollistamiseksi kisan sai suorittaa varsinaisten kilpapäivien lisäksi myös etänä tai ennakkosuorituksina, jolloin varsinaisen kisaviikonlopun ajankohta tai hevosmäärä eivät rajoittaneet kisamahdollisuutta liiaksi. Varsinainen kisaviikonloppu pidettiin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Hertsbyn tallilla, Sipoossa.

MM-kilpailujen jälkeen pidin viikon treenitaukoa palautumisen, töiden ja muiden järjestelyiden merkeissä. Jousenikin palautui reissusta sittemmin viikko itseni jälkeen, joka jälkeen ampuminen palautui päivärutiiniin. En valitettavasti ole päässyt ampumaan hevosen selästä näinä viikkoina, vaikka ratsastettavia hevosia on ollut senkin edestä. Muutaman koulutuksen edistyessä olisi haaveissa saada pari ratakuntoista ratsua ammuntaan itsellekin, mutta näin mennään juuri nyt. Maastatreeniin helteet laittavat haasteensa voiman löytämiseen, mutta toisaalta kuumissa maissa treenaamisen ja kisaamisen jälkeen tässä ei olla uuden haasteen edessä. Pienellä kikkailulla treeni on kuitenkin sujunut, vaikka se onkin nämä viikot ollut enemmän ylläpitävää kuin kehittävää.

Seuramestaruuksien kisaviikonloppu koitti. Itse "muutaman" mutkan kautta päädyin lähtemään varsinaisen kisaviikonlopun aikoihin Raumalle tekemään kisaa etäsuorituksena. Hevonenkin vaihtui vielä viimeisenä iltana, mutta kiitos mahtavan ystävän sain ratsun alle pikaisella varoitusajalla ja saatoin aamulla suunnata kohti kisoja. 

Ratsukseni sain komean suomenhevosruunan Tuli-Ohjuksen eli "Ullen". Oikein perusfiksu ja voimakasliikkeinen herrasmies, jonka suuri ja nopea laukka oli varsin vakuuttava vaikkakin ammunnallisesti haastava. Tarkoitus oli tehdä sekä korealainen että unkarilainen rata saman päivänä, joista aloitimme korelaisella 1-2-3 -radalla. Ulle puhisi intoa ja voimaa, ja minulla oli hieman tekemistä pitää herra nahoissaan radan alussa ja lopussa. Radalla se juoksi hienoja 7,5-8,5 sekunnin aikoja, joissa itse olin tällä treenillä hieman omilla rajoillani, mutta tiesin kuitenkin olevani tarpeeksi nopea mikäli en tekisi suurempia virheitä. Ehkä ihan hyvä hetki tulla taas pois omalta mukavuusalueelta. Single shotit menivät tappavan tasaisesti kahdella 3 pisteen osumalla. Double shotissa tuli yksi nolla ja toisella osuma fronttiin. Serialit menivät kahdella pisteosumalla kolmesta, mutta joilla sai kuitenkin aikapisteet. Loppujen lopuksi tuloksena 41 pistettä ja HA2. Ei siis mikään kovin vahva suoritus, mutta hevosen kanssa tehdyn täyden työn jälkeen olin enemmän onnellinen vain adrenaliinishotista ja sen laskettua lyhyestä tauosta ja ruuasta. 

Hevoset lepäsivat taukomme ajan tallissa kylmien pyyhkeiden viilentämänä. Seuraavaksi kisa jatkui 6 laukan unkarilaisella radalla. Ulle käyttäytyikin nyt erittäin hyvin, kun pahimmat energiat oli saatu alas, suussa oli hieman eri kuolain ja meistäkin oli tullut himpun verran tutumpia. Unkarilainen meni tappavan tasaisesti yksillä osumilla per kierros, kerran jopa kahdella. Toisinaan pitkät frontit ja backit löysivät tauluun tästäkin vauhdista, mutta monesti pisteiden ulkopuolelle. Mukaan mahtui myös yksi nollakierros, jonka itse asiassa olin päässyt unohtamaan kisan aikana ja huomasin mokoman vasta tulospaperista. Tuo kierros verotti juuri kriittiset pisteet ja tulokseksi jäi 66,5 pistettä, joka on 0,5 pistettä HA4 alapuolella eli HA3 tulos kuitenkin. Noh, näin tällä kertaa. Hevosesta sai kyllä olla ylpeä jälkimmäisen radan jälkeen - mikä hieno kisahevonen!

Kiitos tämän etäsuoritusmahdollisuuden organisoimisesta Maria Jussila ja hevosen lainaamisesta Jasmin Lehtinen! Kiitos myös koko kisan pääorganisoijille Bea Wilenille ja Enni Pyykköselle. Teitte hienoa työtä! On aina ihanaa päästä kisaamaan muitakin kisoja kotimaassa kuin postal matchejä.

Sunnuntaina julkaistiin tulokset seuramestaruuksiin osallistuneiden 23 kisaajan kesken. Palkintojen jaon lähetystä katsoessa suu saattoi loksahtaa hieman auki: korealaiselta hopeaa, unkarilaiselta hopeaa ja kokonaiskisassa pronssia! Näiden saattelemana jatketaan kohti kuukauden päässä olevia SM-kisoja.



Kuvat:
Emmi Pool
Jasmin Lehtinen


Kommentit

  1. Vau, onnea! Saako kysyä, että miksi myit Pinkin ja millaista elämää hän nyt viettää? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Myin Pinkin pitkälti siksi, että halusin päästä panostamaan itse täysin tähän lajiin, ja oman hevosen omistaminen oli rahallisesti ja ajallisesti sen verran sitovaa, että tässä tilanteessa piti tehdä valinta näiden välillä. Päätin siis antaa Pinkille mahdollisuuden päästä sellaiselle omistajalle, joka haluaisi panostaa siihen samoissa määrin kuin itse nämä kolme vuotta olin panostanut. Ja sellaisen kodin poni saikin! Pinkki asuu yhä pihatossa pienessä laumassa ja on nykyään toisen ihmisen silmätikkuna oikein kivassa harrastuskodissa.

      Poista

Lähetä kommentti